InAasia, Matkatarinat

Norsuja näkyvissä – venesafarilla Sri Lankassa

Norsuja Gal Oyan kansallispuistossa Sri Lankassa

Sri Lankan itäpuolella sijaitseva Gal Oya lumosi minut siitä hetkestä alkaen, kun saavuimme majapaikkaamme Gal Oya Eco Lodgeen. Kun lähdimme Kandyn kaupungista kohti määränpäätä, varmistelimme kuljettajalta, että ajoimme varmasti oikeaan suuntaan. Olimme huomanneet, että Gal Oya tuntui olevan myös monelle srilankalaiselle tuntematon alue. Kun olimme puolen tunnin päässä määränpäästä, kilautimme majapaikkamme henkilökunnalle ennen kuin puhelinverkko kaikkosi. Saavuimme luonnonläheiseen paratiisiin, jossa unohdimme kellon ja ajankulun. Reissupäivien aikana patikoimme Monkey Mountainille, kävimme lintubongauskävelyllä ja pääsimme odotetulle venesafarille Gal Oyan kansallispuistoon.

Suurelle yleisölle tuntematon Gal Oya on kaunista, vehreää ja paikoin vuoristomaista aluetta, joka oppaidemme kertoman mukaan on Sri Lankan toiseksi harvimmin asuttua seutua. Rakastuin majapaikkaamme jo itsessään. Bungalowien ja paikan päärakennus on rakennettu paikallisista materiaaleista ja kaikki on yksityiskohtia myöten näköaisteja hivelevää. Lakanoissa kulkevat painetut norsut, ja vesipullojen korkeissa komeilevat niin ikään nuo maanpinnan suurimmat nisäkkäät. Kylpyhuonetilat ovat ulkoilmassa, joten suihkussa voi tarkailla mahdollisesti seinää pitkin kiipeävää liskokaveria. Vettä käännetään tietenkin norsun muotoisesta hanasta.

Iltaisin istuimme terassilla tähtien katto yllämme. Seurasin tuikkivia luonnonvaloja ja mietin, näinkö juuri tulikärpäsen vai tähdenlennon. Tunsin itseni pientäkin pienemmäksi tuon niin lähellä mutta kuitenkin niin kaukana olevan yötaivaan ja sen kappaleiden alla.

Gal Oya Eco Lodgen kaunis bunglow

norsuhana

Bungalow Gal Oya Eco Lodgessa

Gal Oya Eco Lodge

uimassa Gal Oya Eco Lodgessa

Gal Oya Eco Lodgen koira Arak

ilta Gal Oya Eco Lodgessa

ilta Gal Oya Eco Lodgessa

Iltaisin istuimme terassilla tähtien katto yllämme. Seurasin tuikkivia luonnonvaloja ja mietin, näinkö juuri tulikärpäsen vai tähdenlennon.

Kauniita kävelyhetkiä ja apinavuoren valloitus

Lintubongausretken lopputulema oli, että bongarin silmää täytyy vielä harjoittaa. Sri Lankan luonnossa elää uskomattoman paljon pieniä ja suuria lintuja, joita paikallinen oppaamme havaitsi vuoron perään. Kerran luulin itse ensimmäisenä huomanneeni linnun, kunnes totesimme sen olevan iso perhonen. Innostuimme kuitenkin tästä aktiviteetista sen verran, että ajattelimme kokeilla lintubongausta myös kotona Suomessa. Kun oikeasti keskittyy omaan ympäristöönsä ja havainnoi sen pieniä asioita, saattaa nähdä yksityiskohtia, jotka normaalisti jäävät huomaamatta.

Kävelymme upea hetki koitti, kun aurinko alkoi pikkuhiljaa lipua pois näkyvistä ja jätti jälkeensä vuorten takaa taittuvat valonsäteet. Olin lumoutunut kaikista eri värisävyistä ja pyrin ikuistamaan näyn verkkokalvoilleni. Ainoa huolenaiheeni olivat enää käärmeet, joita kuulemma saattoi piiliskellä pitkässä pusikossa. Ihana ilta ei päättynyt vielä auringonlaskuun, sillä oppaamme tuli meidän kanssamme viettämään iltaa. Pidimme salmiakin ja suomalaisen suklaan bileet. Uusi srilankalainen ystävämme oli kerran aikaisemmin maistanut salmiakkia, ja tällä toisella kertaa hän pisteli mustia kaloja suuhunsa kuin leipää. Hän jopa kysyi, oliko meillä salmaria mukana. Ei ollut. Lahjoitimme hänelle loput salmiakit, ja nyt olemme luvanneet lähettää hänelle suomalaisen herkkukorin Sri Lankaan.

kotka Gal Oyassa

Gal Oyan kauniita maisemia Sri Lankassa

auringonlasku Gal Oyassa

kaunis auringonlasku Gal Oyassa

Lintubongausta astetta rankemman kävelyn koimme, kun kipusimme paikallisten kyläläisten nimeämälle Monkey Mountainille. Tuo vuori koristi maisemaamme uima-altaan takana, ja jonkin verran korkeanpaikankammoa kokevana jännitti lähteä kipuamaan ylös. Lähdimme matkaan srilankalaisen ja intialaisen oppaamme kanssa kello kuusi eräänä aamuna. Kuljimme aluksi kylän ja niityn tapaisen poikki, kunnes saavuimme ryteikkömäiseen metsään. Ilman opasta tuonne olisi ollut itse mahdoton lähteä, sillä reitti erottuu huonosti vähäisen retkiliikenteen takia. Pysähtelimme vähän väliä, ja srilankalainen oppaamme kertoi eteen tulevista uniikeista kasveista. Mieleeni jäi erityisesti vihreälehtinen kasvi, joka ”meni piiloon” eli sen lehdet kirjaimellisesti käpertyivät, kun siihen koski. Näin se tekee kuulemma myös silloin, kun aurinko laskee illalla. Ehdimme juttelemaan oppaidemme kanssa myös kaikista muista mielenkiintoisista asioista maan ja taivaan välillä. Srilankalaisella oppaallamme oli viisaita ajatuksia ja paljon tietoa eri uskonnoista. Kevennykseksi hän välillä heitti meille erilaisia hauskoja pulmia ratkaistavaksi.

Reissu oli helpompi, mitä odotin ja aamun aikainen herätys palkittiin upeilla maisemilla Monkey Mountainin päällä. Vuoren nimi on muuten siitä hassu, että apinoita ei siellä näe, sillä tuollapäin ne ovat ujoja ja lymyävät mieluummin katseilta piilossa. Olin puoliksi paniikissa, kun oppaamme istui jyrkänteellä muina miehinä. Aivan ensimmäiseksi tämä paikallinen kaverimme soitti tyttöystävälleen, sillä vuoren päällä puhelinverkko toimii. Hauska paikka tulla pitämään yhteyttä läheisiin. Minäkin hivuttauduin lähemmäs pikkuhiljaa, mutta pidin kuitenkin hajuraon reunaan. Kurkistin vuorenseinämän yli ja edessäni levittäytyi uuteen päivään heräävä maalaiskylä ja sitä reunustavat vuoret. Unohtumaton näky.

Monkey Mountainin reunalla Gal Oyassa

Upeat näkymät Monkey Mountainilta Gal Oyassa

Timanttinen venesafari

Gal Oyan kansallispuiston visiittimme huipentui, kun suuntasimme venesafarille. Sri Lankan seitsemänneksi suurin kansallispuisto perustettiin vuonna 1954. Omaleimaisen maiseman sille antaa Sennanayaka Samudra -niminen järvi ja sen 47 saarta. Iso järvi on ihmisen kädenjälkeä, ja näimme tällaisia vastaavia lampia/järviä useita Sri Lankassa. Niistä puhutaan tankkeina eli tekojärvinä. Oppaidemme kertoman mukaan niiden avulla esimerkiksi kerätään vettä talteen monsuuniaikana, ne tukevat maanviljelijöiden ja kalastajien elinkeinoa sekä tarjoavat eläimille ravintorikkaan ympäristön elää.

Gal Oyan kansallispuistossa asustaa esimerkiksi norsuja, krokotiilejä, lintuja, kauriita, vesipuhveleita, leopardeja ja huulikarhuja. Kahta viimeisimpää on hyvin hankala huomata. Erittäin hyvällä onnella voi nähdä, kun norsut uivat saarelta saarelle kärsät vedestä nousten. Niin kuin aina lähdimme safarille pieni kutkutus vatsanpohjassa. Safareiden upeus on mielestäni siinä, että etukäteen ei voi tietää, mitä tulee näkemään eikä opas voi luvata mitään. Luontoa ei voi määrätä, mutta hyvää tuuria voi toivoa. Gal Oyan safari oli siitä ainutlaatuinen, että jeeppien sijasta nousimme veneisiin. Tunne oli ikimuistoinen, sillä koko puistossa oli ainoastaan yksi vene meidän veneemme lisäksi ja sekin katosi näkyvistämme saarien taakse.

Venesafarilla Gal Oyan kanssallispuistossa

Järvestä kohoavat kuolleet puunrungot, ikivihreät metsät ja savannien ruohikot komistivat maisemaa, kun lähdimme lipumaan kohti puiston sisäosia. Rannoilla oli paljon suuria kivenmöhkäleitä, jotka hämäsivät meitä, sillä ne näyttivät kaukaa norsuilta. Vaikka olin nähnyt norsuja aikaisemmin luonnossa useita kertoja, olin jännityksestä hermona. Sitten oppaamme ilmoitti, että yksinäinen urosnorsu näkyi läheisessä horisontissa. Sen takamus suurentui pikkuhiljaa, mutta jäimme kunnon välimatkan päähän katsomaan sen ruokaluhetkeä rannalla.

Näimme vielä muutaman urosnorsun ja pari krokotiilia köllöttömässä rannalla, kunnes venesafari huipentui kunnolla. Oppaamme näki käsittömän kaukaa noin 30 jäsenen norsulauman. Ne tietysti ruokailivat, mutta muutakin aktiviteettia riitti seurattavaksi. Eräs naarasnorsu pissasi hajareisin, ja sen poikanen pisti kärsänsä suoraan tähän nestelähteeseen ja hörppi menemään. Lauman matriarkka eli johtava ja kokenein naarasnorsu pysytteli hieman etäämmällä laumastaan ja vielä eteemmällä yksinäinen urosnorsu käyskenteli kera valkoinen lintukaverinsa. Yksi lauman jäsenistä asteli rantaan ja joi muutaman kulauksen.

venesafarilla Gal Oyan kansallispuistossa Sri Lankassa

urosnorsu Gal Oyan kansallispuistossa Sri Lankassa

juova norsu gal Oyan kansallispuistossa Sri Lankassa

krokotiili Gal Oyan kansallispuistossa Sri Lankassa

krokotiili Gal Oyan kansallispuistossa Sri Lankassa

lintu ja norsu Gal Oyan kansallispuistossa Sri Lankassa

Siinä on vain jotain niin maagista, kun näkee eläimiä niiden luonnollisessa elinympäristössä. Olimme jälleen kerran erittäin vaikuttuneita, kun veneemme kääntyi kohti mannerta. Onnekkaan safarin päätteeksi saimme kauniin auringonlaskun. Kun ajoimme veneellämme poispäin laskevasta auringosta, katsoimme, miten paikallisen kalastajan vene osui vielä päivän viimeisiin auringonsäteisiin.

urosnorsu Gal Oyan kansallispuistossa Sri Lankassa

kalastajan vene lipuu auringonlaskuun Gal Oyan kansallispuistossa

Tervetuloa seuraamaan blogiani myös InstagraminFacebookin ja Blogit.fi:n puolella.

By
16

You may also like

16 Comments

  • Iida In Translation

    Wow, miten mielettömiä elämyksiä! <3 Ja ihanasti kuvailtuna ja kuvattuna, tätä blogia on aina ilo lukea. Kaikki nuo paikat näyttävät omilta pieniltä paratiiseiltaan. 🙂 Kyllä tuonne Sri Lankaan on vielä ehdottomasti päästävä!!

    huhtikuu 17, 2019 at 2:06 pm Reply
    • Emilia

      Voi kiitos Iida, ihana kuulla! Lämmittää mieltä <3 Nuo paikat olivat tosiaan omia pikku paratiisejaan, parhaita paikkoja, joissa olen käynyt.

      huhtikuu 17, 2019 at 5:33 pm Reply
  • Sanna // From Lapland To South

    Hieno teksti, oli tosi kiva lukea 🙂
    Tää teidän kokema Safari vaikuttaa sata kertaa paremmalta kuin meidän, jonka teimme Yalan kansallispuistossa. Myöskin majapaikka todella upea!

    huhtikuu 17, 2019 at 5:12 pm Reply
    • Emilia

      Kiitos Sanna ihanasta kommentista! 🙂 Meillä oli tosiaan tosi hyvä safari, tykättiin kovasti. Mutta ikävä kuulla, ettei Yala lämmittänyt. Itse asiassa meille paikalliset oppaat sanoi juuri Yalasta ja Minneriyasta, että niissä käy liikaa porukkaa eikä kävijämääriä rajoiteta. Surullista ja tyhmää. Tuo meidän majapaikka oli mieletön, se on melkein ainoa noilla suunnilla, joten siksikin tuolla on niin hiljaista.

      huhtikuu 17, 2019 at 5:38 pm Reply
  • Pirkko / Meriharakka

    Nuo venesafarit ovat kyllä hyviä – Sri Lankalla en ole vielä ollut, mutta venesafareita (ja norsuja) on myös Botswanan Chobessa ja Ugandassa Kazingan kanavalla. Jotenkin veneellä pääsee ilmeisen helposti lähelle eläimiä, oli maailmankolkka sitten mikä tahansa.

    huhtikuu 17, 2019 at 6:32 pm Reply
    • Emilia

      Niinpä! Oli uusi elämys mennä vaihteeksi vettä pitkin. Botswanan venesafareista olen kuullutkin. Kiitos noista vinkeistä, täytyy ehdottamasti pitää mielessä 😊

      huhtikuu 21, 2019 at 9:10 am Reply
  • Anu / Matkataan Mutkitellen

    Tämä kuulostaa juuri siltä Sri Lankasta, johon haluaisin mennä käymään. Ihana luonto, vapaina tallustavia eläimiä ja useita erilaisia retkimahdollisuuksia. Paikalliset oppaat ovat usein reissujen parasta antia, niiltä oppii niin paljon kulttuureista ja elämästä, jos vaan antaa mahdollisuuden siihen. Käsittämätönsä miten olet löytänytkin Ski Lankasta jonkun, joka on maistanut salmiakkia, saatika tykkää siitä 🙂 Tämä olisi meidän norsuja rakastavan esikoisen paratiisi. En ole vielä edes uskaltanut näyttää sinun reissukuvia vielä, mutta ehkä minun pitää 🙂

    huhtikuu 18, 2019 at 9:50 am Reply
    • Emilia

      Joo Sri Lanka on niin monipuolinen ja retkeilymahdollisuuksia löytyy, niin siksi osaltaan ihastuinkin maahan <3 allekirjoitan täysin tuon asian paikallisista oppaista, heiltä on tullut valtavasti opittua.
      Niinpä! Oltiin ihan ihmeissään. Hän jopa tiedusteli, tiedetäänkö ruokareseptiä, jossa voisi käyttää salmiakkia ruuan/kastikkeen mausteena. 😁 Ihanaa, että teidänkin taloudesta löytyy norsufani, ne on vaikuttavia eläimiä.

      huhtikuu 21, 2019 at 9:14 am Reply
  • Teija / Lähdetään Taas

    Ei vitsit miten hienoja eläinbongauksia! Sri Lankaan pitäisi kyllä päästä. Niin upeita juttuja – tämä mukaanlukien – sieltä on saanut lukea!

    huhtikuu 18, 2019 at 11:04 am Reply
    • Emilia

      Oli kyllä upeita, suosittelen superlämmöllä Sri Lankaa <3

      huhtikuu 21, 2019 at 9:15 am Reply
  • Anna / Muuttolintu.com

    Näyttää aivan ihanalta, tuntuu vähän siltä, että tänne täytyy ehdottomasti päästä jos vielä Sri Lankaan päädytään kolmannenkin kerran. Vautsi tuota norsulaumaa! Sri Lankan luonto on ihan mieletön.

    huhtikuu 22, 2019 at 10:49 am Reply
  • Susanna

    Mielenkiintoinen kokemus, tuollaiset luonnonpuistot on käymisen arvoisia

    huhtikuu 22, 2019 at 1:09 pm Reply
  • Travelloverin Annika

    Norsut <3 Niiden vuoksi olen valmis matkustamaan maailman ääriin.
    Suloisen näköinen on myös majapaikkanne siellä.

    huhtikuu 22, 2019 at 7:49 pm Reply
  • Pirjo Toivanen

    Olemme käyneet Sri Lankassa pari vuotta sitten. Ihastuin. Colombo oli suuri kaupunki, omanlaisensa, kiinnostava sekin, mutta nyt kun terroristit onnistuivat tappamaan satoja ihmisiä, maan turismi varmasti kärsii. Surullista.

    huhtikuu 24, 2019 at 2:15 pm Reply
  • VEERAPIRITA / Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa -matkablogi

    Voi Sri Lanka, sen ihana luonto ja norsuuuut! ❤️ Me käytiin omalla Sri Lankan reissulla Uduwalawessa, joka oli super kiva kanssa. Toi venesafari olisi ollut kiva lisä myös siellä.

    huhtikuu 25, 2019 at 2:22 am Reply
  • Pirkko / Meriharakka

    Sri Lanka on edelleen kokematta – ensimmäisellä kerralla matka peruuntui sisällissodan takia ja nyt kun olemme sitä taas yhtenä vaihtoehtona hiukan harkinneet, niin viime aikaisten tapahtumien valossa taidamme sittenkin kiertää maailmaa vielä lähivuodetkin muissa kohteissa.
    Venesafareita olemme tehneet Afrikassa muutamia ja niillä tosiaan pääsee kivasti hyvällä tuurilla lähellekin eläimiä, sillä vene tuntuu häiritsevän niitä vähemmän kuin safariautot.

    huhtikuu 25, 2019 at 7:52 am Reply
  • Leave a Reply