Naivasha on monipuolinen luontokohde Keniassa

Kenian reissuni yksi yllättäjistä oli Naivasha, joka hurmasi minut monipuolisella luonnollaan ja tekemisellään. Kaupunki sijaitsee noin parin ajotunnin päässä maan pääkaupungista Nairobista. Itse saavuin Naivashaan Maji Motosta, jossa vietin kolme yötä maasaiden pitämässä ekomajoituksessa.

Marraskuinen Naivasha oli todella kaunis ja vehreä – välillä minusta tuntui siltä kuin olisin astellut keskellä satukirjan sivuja. Seuraavassa kokemuksia ja vinkkejä luontoystävän Naivashaan. 

Välillä minusta tuntui siltä kuin olisin astellut keskellä satukirjan sivuja.

Lintuja ja virtahepoja bongaamassa Naivashan järvellä

Naivashan näkymiä hallitsee Naivashan järvi, jonne teimme Ollin kanssa veneretken. Lähdimme oppaan ja veneen kanssa matkaan Crescent Campilta, joka sijaitsee lähellä Crescent Island -saarta.   

Naivashan järvi on tunnettu rikkaasta linnustostaan. Ymmärsin, että alue olisi lintubongarien luvattua maata. Omat lintubongaustaitoni ovat köykäiset, mutta esimerkiksi laineilla lipuvia pelikaaneja ja toisilleen huutelevia merimetsoja oli vaikea olla huomaamatta.

Lintuja enemmän odotin mahdollisesti vastaan tulevia virtahepoja, joita järvessä asustelee noin tuhat. Melkoinen hippojärvi siis. Lopulta näimme pari kolme virtahepolaumaa, joiden yksilöt pilkistivät aaltojen keskeltä.

Kävelysafari Crescent Islandilla

Yhdistimme veneretkeen visiitin Crescent Island -saarelle. Kyseessä ei oikeastaan ole saari, sillä sinne pääsee myös mantereen kautta. Myös villieläimet liikkuvat tämän saarimaisen ulokkeen ja mantereen väliä.

Crescent Islandilla on kuvattu kuuluisaa Hyvästi Afrikka -elokuvaa, jota varten villieläimiä kuljetettiin seudulle aikoinaan. Eläimet jätettiin kuvausten jälkeen näille main. Luonto jatkoi omaa kiertokulkuaan, ja Naivashassa voikin nähdä elokuvassa olleiden eläinten jälkeläisiä. Nykyään Crescent Island on yksityisomistuksessa ja alueelle on 30 dollarin pääsymaksu ulkomaalaisilta. Saaren oppaille suositellaan maksettavan tippiä. 

Luonto jatkoi omaa kiertokulkuaan, ja Naivashassa voikin nähdä Hyvästi Afrikka -elokuvassa olleiden eläinten jälkeläisiä.

Veneoppaamme ohjasi veneen kohti Crescent Islandin rantaa, ja jäi sinne odottamaan meitä, kunnes palaisimme saariretkeltä. Tuntui epätodelliselta talsia samalla maan kamaralla kirahvien, gnuiden, vesiantilooppien, gasellien, impaloiden ja seeprojen kanssa. Leijonia täällä ei ole, joten kävelysafari on turvallista tehdä. Sen sijaan bongasimme täplähyeenan kaivamia koloja ja jonkun otuksen sarvet makasivat maassa. Otin Ollista kuvan maisemaa vasten: gnut astelivat jonossa taustallaan akaasiapuut, Naivasha-järvi ja sen jälkeen nouseva vuoristoinen maisema. 

Osassa saarta on vehreitä keitaita, joita katsellessa tunsin uppoutuvani taas satumaailmaan. Afrikan luonto osaa mykistää minut kerta toisensa jälkeen.

Tuntui epätodelliselta talsia samalla maan kamaralla kirahvien, gnuiden, vesiantilooppien, gasellien, impaloiden ja seeprojen kanssa.

Sanctuary Farmin ratsastusretki, jota en unohda

Naivashassa toteutin unelman, josta en oikeastaan ollut edes osannut haaveilla. Nimittäin pääsin ratsastamaan keskellä tätä Naivashan kaunista luontoa ja katselemaan villieläimiä hevosen selästä. Ratsastustunteja järjestää Sanctuary Farm. 

Tämä kokemus oli myös siinä mielessä jännittävä, että Suomessa en ole käynyt kertaakaan ratsastamassa maastossa paitsi pari kertaa islanninhevosella. Vähintään yhtä paljon jännitin Ollin puolesta, sillä hän ei ollut aiemmin ratsastanut ollenkaan isolla hevosella. Hänellä oli takanaan ainoastaan lyhyt islanninhevosvaellus Kolilla. Vaatimaton ratsastusuran aloitus siis – Kolin metsistä Kenian heinikoille.

Lue ratsastuskokemuksestani Seikkailijattaret.fi-sivustolta:

• Kun ratsastin keskellä Kenian luontoa

Eläinten viihtyisä suojakoti

Naivashassa kävimme myös Kenya Society for the Protection and Care Of Animals -järjestön ylläpitämässä eläinten turvakodissa. Sinne oli tuotu hylättyjä tai kaltoinkohdeltuja eläimiä, kuten kissoja, koiria ja aaseja. Yksi paikan työntekijöistä esitteli meille paikkoja ja kertoi eläinten koskettavia tarinoita. Tapasimme esimerkiksi sokean aasin ja yhden aasin varsan, joka oli menettänyt emänsä. Aasien päälle oli heitetty kiehuvaa vettä, ja emä oli kuollut.

Olin positiivisesti yllättynyt, miten hyvänoloinen eläinten turvakoti oli. Eläimillä oli paljon tilaa, paikat olivat siistit ja esimerkiksi kissoilla näytti olevan oikein viihtyisät oltavat. Osa paikan eläimistä saa jossain välissä uuden kodin, esimerkiksi meidän hotellimme yksi koira oli adoptoitu täältä. Paikkaan ei ollut mitään pääsymaksua, mutta me jätimme lahjoituksen lähtiessämme.

Aloepark Hotel on kodikas ja värikäs majoituspaikka

Aloepark-hotelliin löysimme alun perin Meriharakka-blogia pitävän Pirkon ansiosta (kiitos Pirkko!). Oman mielenkiintonsa siihen toi se, että kuulin Pirkolta, että paikkaa pitää suomalainen hotelliyrittäjä ja matkaopas Sari, johon meillä oli ilo tutustua Naivashan reissumme aikana.

Sarilta saimme mainioita vinkkejä ja kiersimme myös yhdessä Naivashan kohteita. Oma varsinainen Kenian matkani oli vapaaehtoistyö- ja soolomatka, joten oli todella mukava jutella Keniassa jo useita vuosia asuneen suomalaisen kanssa ja kuulla hänen ajatuksiaan ja kokemuksiaan luonnosta, safareista, paikallisesta arjesta ja yrittäjän elämästä Keniassa. Oli oikeastaan Sarin ansiota se, että Naivashassa huomasimme, ettei minun viisumini ollutkaan kolmen kuukauden vaan vain kuukauden viisumi. Kiitos Sarille, etten joutunut Keniasta lähtiessäni vielä pahempaan kiipeliin kuin jouduin muutenkin. Viisumiseikkailusta voit lukea täältä.

Itse Aloepark on hurmaava paikka, jolle kaikki vilpittömät suositukseni. Paikka on ollut aiemmin kenialaisen perheen koti, jonka Sari remontoi majatalomaiseksi ja kodikkaaksi hotelliksi. Aloepark on visuaalisesti kaunis, ja siellä täällä näkyy paikallisten taiteilijoiden kädenjälki esimerkiksi seiniin tehdyissä maalauksissa, huonekaluissa ja hotellin astioissa. Myös muutama muumimuki on matkannut tänne ja kylpyhuoneen pyyhkeissä on tuttuja suomalaisia kuoseja, jotka sopivat hyvin värikkääseen kenialaiseen meininkiin. Meidän huoneemme parvekkeelta oli maisemat kohti Naivashan järveä.

Aloepark tarjosi rauhallisen sopukan kävelymatkan päästä Naivashan keskustaa. Keskusta on suppealla alueella, eikä siellä minusta mitään kovin ihmeellistä ole. Paitsi täytyy mainita Mother’s Kitchen, jossa on isot ja maittavat annokset. Ravintola huokuu paikallisuutta tunnelmaltaan ja herkuiltaan. Omasta ruokapöydästä oli mukava katsella ympärilleen ja seurata kenialaisten perheiden yhteisiä ruokailuhetkiä kirkkomenojen  jälkeen sunnuntai-iltapäivänä. 

Kun ajelimme Naivashan teitä ja näimme autosta milloin mitäkin eläimiä, minulla kävi mielessä, että olisihan se aika jees, jos kirahvit ja seeprat tulisivat vastaan minunkin lähiluontopoluillani. Kaikki minut hyvin tuntevat (ja ehkä blogin rivien välistäkin on voinut päätellä), että rakastan Afrikan luontoa. Siinä on minusta jotain niin kiehtovaa ja ihmeellistä, jota on vaikea sanoittaa.

Olisihan se aika jees, jos kirahvit ja seeprat tulisivat vastaan minunkin lähiluontopoluillani.

Naivashasta on myös mahdollista tehdä päiväseltään patikointiretki Mount Longonotin sammuneelle tulivuorikraaterille sekä pyöräretki Hell’s Gaten kansallispuistoon. Itse asiassa ne olivat minun ja Ollin alkuperäisessä matkasuunnitelmassa ja Longonotista haaveilen yhä. Kuntoa kurittanut vatsatauti, Hell’s Gaten silloiset tulvat kallio- ja rotkoalueella sekä siellä juuri bongatut leijonat saivat meidät muuttamaan suunnitelmia ja pysymään Naivashassa (pyöräilyretki kera leijonien ja tulvien, ei kiitos). Onneksi Naivasha osoittautui itsessään vaikuttavaksi paikaksi, jossa sain nauttia Afrikan luonnosta niin auton, veneen ja hevosen kyydissä sekä kävellä keskellä villieläinten asuinsijoja.

Lue lisää Keniasta:

• Maasaiden mailla – telttailua Kenian Maji Motossa
• Masai Mara – Avaraa luontoa livenä
• Tällainen oli minun Keniani
• Arki- ja juhlahetkiä Keniassa
• Terveisiä Keniasta!
• Lähtöfiiliksiä – syksyksi Keniaan vapaaehtoistyöhön
• Seikkailijattaret.fi: Kun ratsastin keskellä Kenian luontoa
• Seikkailijattaret.fi: Emilian maailma laajentuu ja kutistuu rohkeuden mukaan